| Ympäristö |  10.11.2005 |
Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelma osallistuu Päijätpuntarin rahoitukseen |
| Kaatopaikalle loppusijoitettujen jätteiden
määrä on laskenut tarkasteltavana ajanjaksona. Vuoden 2001 jätemäärän
kasvu johtuu Nastolan liittymisestä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n
piiriin. Suurin osa kaatopaikalle loppusijoitetusta jätteestä on
yhdyskuntajätettä. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisastetta pyritään
lisäämään jatkuvasti. Seuraavassa kaaviossa on kerrottu, kuinka
tässä on onnistuttu.
Teollisuusjätteen osuus on pienentynyt. Ainakin osittain tämän johtuu kierrätyksen lisääntymisestä. Rakennusjätteen osuus, samoin kuin lietteenkin, on pienentynyt käytännössä lähes samana koko tarkasteltavan ajanjakson aikana. Erikoiskäsiteltävien jätteiden määrä on lisääntynyt. edellisistä vuosista. |
 |
| Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on noussut vuosittain. Vuonna 2004 56% yhdyskuntajätteestä voitiin hyödyntää edelleen. Vuonna 2010 hyödyntämistavoite on 75 prosenttia. Yhdyskuntajäte koostuu lähinnä bio- ja energiajätteestä, paperi-, pahvi- ja kuitupakkauksista, yleisökeräyslasista sekä metallista. |
 |
| Lahdessa ilmanlaatua huonontavia tekijöitä
ovat liikenne, energiatuotanto ja teollisuus. Ilmanlaatuun vaikuttaa myös Lahden
ulkopuolelta tulevat päästöt kaukokulkeumana. Ilmanlaatu Lahdessa on pääosin
tyydyttävä. Vuonna 2003 indeksinä mitattuna Lahden ilmanlaatu oli 54,5
prosenttia ajasta hyvä, 40 prosenttia tyydyttävä, 6 prosenttia
välttävä ja 0,5 prosenttia ajasta huono tai erittäin huono.
Typpidioksidin ja kokonaisleijuman korkeat pitoisuudet Lahden keskustassa ovat Lahden alueella pahimmat ilmansuojeluongelmat. Rikin ja typen hapan laskeuma ylittää Lahdessa luonnon kestokyvyn. Lahden keskustassa ilman epäpuhtauksien ohjearvopitoisuudet ylittyvät ajoittain. Otsonipitoisuus ylittää keväisin kasvillisuuden suojelemiseksi annetun vuorokausikeskiarvon. Kun otetaan huomioon Lahden kaupungin koko, teollisen toiminnan laajuus ja energiatuotantolaitosten kapasiteetti, alueen rikkidioksidipäästöt ovat nykyisen melko pienet. Vielä 1980-luvun alussa vastaavat päästöt olivat lähes 10 000 tonnia vuodessa. Viime vuosina rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat olleet Lahdessa lähellä taustapitoisuuksien tasoa. Lahden alueen kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä noin 90 %. Merkittävin typenoksidien ja rikkidioksidin pistemäinen lähde on Kymijärven voimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan kivihiiltä ja maakaasua. Sen toiminnan vaihtelu näkyy myös tilastoissa. Typen oksidien päästöt ovat rikkidioksidipäästöihin verrattuna huomattavan suuret. Typen oksidien kokonaismäärä on laajalla, kaupungin keskustan ja sen ympäristön käsittävällä, alueella korkeampi kuin kasvillisuuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo. Suurimmat typen oksidien pitoisuudet esiintyvät vilkkaimpien liikenneväylien lähistöllä, risteysalueilla ja kaupungin keskustassa, joissa typpidioksidipitoisuudet voivat ajoittain ylittää valtioneuvoston terveydellisin perustein annetut ohjearvotasot ihmisten hengityskorkeudella. Liikenteellä on Lahdessa huomattava merkitys myös korkeiden hiukkaspitoisuuksien muodostumiseen, likaantumiseen sekä hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästöihin ja pitoisuuksiin. Hiukkaspitoisuudet ylittävät etenkin keväisin niille sallitut ohjearvotasot. Liikenteen vaikutus epäpuhtauspitoisuuksiin korostuu alhaisen päästökorkeuden vuoksi ja Lahdessa erityisesti, koska keskusta-alue sijaitsee epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta epäsuotuisasti harjujen aiheuttamassa painanteessa. Aivan viime vuosina on kehittynyt merkittävä liikennekasauma Launeen alueelle markettien tuntumaan. Liikenteen vähentäminen on tällä hetkellä keskeinen tavoite ilmanlaadun parantamiseksi. |
|
| POHJAVESI Talousvesi Lahdessa ja koko Päijät-Hämeessä on pohjavettä. Pohjavesi on talousvetenä parempilaatuista kuin pintavesi. Se on kaikkina vuodenaikoina kylmää, raikasta ja hyvän makuista. Hyvä pohjavesi ei ole itsestään selvyys, sillä pohjavesikin voi likaantua. Sen laatua on tarkkailtava ja sitä on suojeltava likaantumiselta. Tässä työssä Lahdessa on onnistuttu hyvin, mistä esimerkkinä Jalkarannan vedenottamon veden laatutietoja vuosilta 1967-2002. Jalkarannan vedenottamosta pumpataan noin 60 prosenttia lahtelaisesta talousvedestä.
Taulukosta havaitsemme, että veden laatuun herkästi reagoivien kloridin ja sähkönjohtavuuden arvot ovat kohonneet viime vuosina, mutta eivät kuitenkaan veden laatuun merkittävästi. Kloridipitoisuus on noin 1/20 sallitusta enimmäispitoisuudesta. Myös muilta ominaisuuksiltaan vesi täyttää talousvedelle annetut laatuvaatimukset. Veden kulutus on vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana noin 20 %. Vuonna 2002 Lahdessa käytettiin vettä keskimäärin 23 246 m3 vuorokaudessa. Lahden vedenottamoiden kapasiteetti on noin 33 000 m3 vuorokaudessa, joten korkealaatuista talousvettä riittäisi vielä 50 000 uudelle kaupunkilaiselle. |
| VESIJÄRVI Klorofylli- ja kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat järven rehevyystasoa. Klorofylliarvo ilmentää levämäärää ja fosfori ravinnetasoa. Vesijärven veden laadun 1980-luvun lopulla alkanut paraneminen pysähtyi 90-luvun lopulla. Järveä joudutaan jatkuvasti hoitamaan kunnostustoimilla. Lahden järvissä kunnostustoimet ovat tarpeen, jos klorofylliarvo ylittää 10 µg/l ja fosfori yli 20 µg/l. |
|
| Lahdessa kuten muissakin kaupungeissa
suurimman meluongelman aiheuttaa liikenne. Valtioneuvosto on antanut ohjearvot erilaisten
melulähteiden aiheuttamien haittojen arviointiin. Ohjearvoja käytetään hyväksi mm.
kaavoituksessa, rakentamisessa, liikennesuunnittelussa ja myönnettäessä
ympäristölupia meluaville laitoksille. Ohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä
alueilla ulkomelutaso ei saisi ylittää päivällä 55 dB(A):ta. Lahdessa asuu arviolta
34 % väestöstä eli noin 33 000 henkeä alueella, jossa melutasot ylittävät
valtioneuvoston ohjearvot. Näistä puolet asuu kaupungin keskustassa ja loput muilla
asuinalueilla vilkasliikenteisten teiden vaikutuspiirissä. Keskustan lisäksi laajimmat
yli 55 dB(A):n alueet sijaitsevat valtateiden 4, 12, ja 24 varsilla, maanteillä 140, 167
ja 298 sekä kaupungin kaduista Ahtialantiellä, Jalkarannantiellä, Karjalan-, Lahden-,
Mukkulan-, Uudenmaan- ja Saksalankadulla. Lahden koululaisista noin 5300 lasta opiskelee
kouluissa, joiden piha-alueella voidaan teoreettisten melumallinnusten perusteella olettaa
olevan melua yli sallittujen ohjearvotasojen. Kaupunki on suunnitellut melusuojauksia 1970-luvulta lähtien. Tällä hetkellä kaikki meluntorjuntaratkaisut on toteutettu maavalleina. Yhteensä kaupungin rakentamia meluvalleja on 35 kohteessa ja niiden yhteenlaskettu pituus on n. 8 km. Melusuojauksia on suunniteltu kohteisiin, joissa liikennemäärät ovat lisääntyneet tai joissa asukkaat ovat valittaneet meluhaitasta. Kaikki vallit on rakennettu käyttäen hyväksi muusta rakentamisesta jääneitä ylijäämämaita. Tielaitos on tehnyt melusuojauksia neljääntoista kohteeseen yleisten teiden varsille yhteensä n. 3 km. Uusia suojauksia on valmisteilla ja suunnitteilla mm. valtatie 4 Venetsian kohdalle, valtateille 12 Lahden ja Hollolan rajalta Kärpäsen mäelle ja valtatielle 24 välille Holma-Lepistönmäki. |
| Palaute verkkotietokeskus@tkk.fi |