|
| |
| Tutkimus ja kehitys
|
21.02.2005 |
Lappeenrannan teknillinen
yliopisto ja Lahden IT-keskus osallistuvat Päijätpuntarin rahoitukseen
|
| Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tarkasteltavista maakunnista Pirkanmaa saa eniten kaikesta tutkimus- ja
kehitystoimintaan suunnatusta rahoituksesta. Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja
Etelä-Savo jäävät kauaksi Pirkanmaan osuudesta. Päijät-Hämeen tutkimus- ja
kehittämistoiminnan menot jakautuvat seutukunnittain niin, että Päijät-Hämeeseen
kohdistuu 0,8 prosenttia koko maan t&k-menoista ja Heinolan seutukuntaan
0,1
prosenttia vastaavasta summasta. |
| Alla olevassa kaaviossa on esitetty
maakuntien osuus koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista sektoreittain.
Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa on isoja yliopistoyksiköitä, yliopistosektorin
osuus koko maan yliopistosektorin t&k-menoista on korkeampi kuin esimerkiksi
Päijät-Hämeessä, jossa yliopistotoiminta on vähäisempää. Myös valtionhallinnon sijoittuminen
maakuntiin näkyy julkisen sektorin t&k-menojen jakautumisessa. Tällä sektorilla
esimerkiksi Kanta-Hämeeseen kohdentuu enemmän menoja kuin Päijät-Hämeeseen. Koko maan
yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista Päijät-Hämeeseen kohdentuu
1,1 prosenttia.
Päijät-Hämeeseen kohdistuvasta tutkimus-
ja kehittämistoiminnan menoista yritysten osuus on 91,3 prosenttia,
korkeakoulusektorin osuus 5,7 prosenttia ja julkisen sektorin osuus 3,0
prosenttia. Koko maassa yrityssektorin osuus on 64,9 prosenttia,
korkeakoulusektorin 19,4 prosenttia ja julkisen sektorin osuus 10,3
prosenttia.
|
| Euromääräiset tiedot
tutkimus- ja kehitysmenoista seutukunnittain tulevat julki myöhemmin. Euromääräiset panostukset
kertovat erään mittarin, mutta suhteen koko maan tilanteeseen kuvaa alla
oleva kuvio, jossa on kerrottu seutukunnan osuus koko maan tutkimus- ja
kehittämismenoista. Näinkin mitattuna Heinolan, Lahden ja Porin
panostukset ovat pienehköjä. |
| Tekesin myöntämät rahoitukset |
| Eniten
tarkasteltavista maakunnista Tekesin rahoitusta menee Pirkanmaalle, jonne on myönnetty
erityisesti tutkimusrahoitusta. Tekesin
rahoitus maakunnittain kohdentuu projektin suorituspaikan mukaan. Näin ollen
rahoitusmäärät ja osuudet vaihtelevat vuosittain. Päijät-Hämeen osuus Tekesin
myöntämästä tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta kuitenkin ollut vähentynyt
viime vuosina. Vuonna 2004 Päijät-Hämeen saama osuus kaikesta Teksin myöntämästä
rahoituksesta oli 1,2 prosenttia, samoin kuin Kanta-Hämeessäkin, kun se esimerkiksi Pirkanmaalla oli
13,5 prosenttia. |
 |
| Niin sanotulla it-sektorilla
työskentelee Päijät-Hämeessä 3 536 henkilöä. It-sektoriin luetaan
mukaan tavara- (laitteet ja niihin liittyvät tuotteet ja valmistus),
palvelu- (kauppa ja liikenne) ja sisältötuotanto (ohjelmistot,
levitys sekä tutkimus ja kehittäminen). Yli puolet Päijät-Hämeen
it-sektorin työllisistä toimii sisältötuotannon piirissä.
Toimialaluokituksen muutoksen vuoksi vertailu aikaisempiin vuosiin ei ole
mahdollista ennen kuin aikaisemmat tiedot on saatu vastaamaan uutta
luokitusta.
Koko maan it-sektorin työllisistä 1,7 prosenttia työskentelee Päijät-Hämeessä. Lahdessa tuosta Päijät-Hämeen
reilun kolmen tuhannen it-sektorin työllisistä prosentista
työskentelee 78,7
prosenttia eli it-sektori on Päijät-Hämeessä hyvin keskittynyttä.
Koko maassa it-sektorin työllisten osuus on 9,3 prosenttia ja vain
Pirkanmaalla heidän osuutensa ylittää tuon osuuden. Lahdessa
työllisistä 6,2 prosenttia työskentelee it-sektorilla. |
|
