08.04.2005

LAHTI

Vuonna 2003 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat tarkasteltavista kaupungeista korkeimmat Turussa (2 259 €/asukas). Porissa kustannukset ovat alhaisimmat (2 148 €/asukas). Muissa kaupungeissa ja koko maassa kustannukset ovat likipitäen saman suuruiset. Edellisestä vuodesta kustannukset asukasta kohti nousivat eniten Lahdessa (+9,5 %).  Koko maassa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2003 2 196 euroa, lisäystä edellisestä vuodesta 5,1 prosenttia.   

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat tarkasteltavista kaupungeista korkeimmat Turussa (1 155 euroa/asukas) vuonna 2003. Keskimäärin kustannukset koko maassa ovat 1 043 euroa asukasta kohden. Lahdessa ja Porissa sosiaalitoimen kustannukset ovat alhaisemmat kuin koko maassa. Lahdessa kustannukset ovat 1 013 euroa asukasta kohden ja alhaisimmat kustannukset tarkasteltavista kaupungeista ovat Porissa, 893 euroa asukasta kohden.

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vaihtelevat kunnittain kohtalaisesti. Tämä selittyy pitkälti kuntien hallintokuntajaolla sekä ikärakenteella. Esimerkiksi vanhusten laitoshuolto voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Samoin yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Lasten päivähoitokustannukset kuuluvat myös sosiaalitoimen piiriin, mutta esiopetus voi kunnan päätöksellä olla joko sosiaalitoimen tai koulutoimen alainen. Sosiaalitoimen menoihin vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti jos kunnassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä.

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnista Iitissä. Korkeimmat nettokustannukset ovat Artjärvellä ja Orimattilassa.

Joulukuusta 2004 tammikuuhun 2005 toimeentulotukea saavien talouksien määrä kasvoi 26 prosenttia ja oli toiseksi korkein verrattaessa tarkasteluvuosien tammikuun tilannetta. Tammikuussa 2005 toimeentulotukea saavia talouksia oli yhteensä 3264, mutta toimeentulon määrä euroina oli alhaisempi kuin parina edellisenä vuonna, keskimäärin 194 €/talous. Helmikuussa tukea saavien talouksien määrä laski tammikuusta parikymmentä prosenttia ja tilanne palautui vuoden 2004 lopun tasolle. 

Vuonna 2004 toimeentulotukea saavien talouksien määrä on ollut alhaisin tarkasteltavista vuosista.Vuoden 2001 ja vuoden 2002 tammikuun luvut eivät ole vertailukelpoisia euroon siirtymisen aiheuttamien toimenpiteiden johdosta. 

Joulukuussa Lahden kaupungille toimeentulotuesta aiheutuvat menot laskivat 5 prosenttia marraskuusta ja vuoden 2003 joulukuun menoihin nähden ne olivat 9 prosenttia pienemmät. Vuoden 2005 tammikuusta helmikuuhun menot nousivat 9 prosenttia, vaikka tukea saavien talouksien määrä laski parikymmentä prosenttia. Tuen määrä helmikuussa oli keskimäärin 261 €/talous. 

Toimeentulotukea saaneita henkilöitä 1000 asukasta kohden oli eniten Jyväskylässä vuonna 2003. Lahdessa näitä henkilöitä oli 87 tuhatta asukasta kohden. Vuonna 2002 vastaava luku oli 90. Suurimmista kaupungeista vain Espoo sijoittuu koko maan arvon alapuolelle. Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kaupunkien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista  tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä tuhatta asukasta kohden on laskenut Lahden kaupunkiseudulla neljän tarkasteltavan vuoden aikana. Asikkalassa näiden henkilöiden osuus on kaupunkiseudun kunnista pienin ja toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä väheni vuodesta 2002. Nastolassa toimeentulotukea saaneiden suhteellinen osuus on kaupunkiseudun kunnista suurin. Asikkalan lisäksi Lahdessa ja Hollolassa toimeentulotukea saavien osuus nousi edellisvuodesta.

Keskimäärin tuen suuruus on vaihdellut asikkalalaisten 166 eurosta lahtelaisten 210 euroon henkilöä kohti. Toimeentulotuen määrä vaihtelee tarveharkintaisesti ja kunnittaiset erot eivät ole yksiselitteisiä. Summat vaihtelevat myös vuosittain.

Maakuntatason tarkastelussa erot toimeentulotukea saavien henkilöiden suhteellisissa osuuksissa eivät ole niin isoja kuin kaupunkitason tarkastelussa.   Vuonna 2003 Päijät-Hämeessä toimeentulotukea saavia henkilöitä tuhatta asukasta kohden oli 79. Alhaisimmat suhteelliset osuudet maakunnittain ovat Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla. Edellisvuoden tilanteesta toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä suhteutettuna 1000 asukasta kohti pysyi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa samana ja laski muissa tarkasteltavissa maakunnissa.