|
|
|
|
|
|
ASIKKALA
|
HOLLOLA
|
LAHTI
|
NASTOLA
|
ORIMATTILA
|
|
Yllä olevat kunnat ja kaupungit osallistuvat Verkkotietokeskuksen rahoitukseen
|
|
LAHTI
Lahden tuloveroprosentti vuonna 2009 on 19,0 eli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vertailukaupungeista Porissa tuloveroprosentti nousee hieman (+0,25%). Muissa suurissa kaupungeissa tuloveroprosentti pysyy edellisvuoden tasolla. Alhaisin tuloveroprosentti on Helsingissä ja Espoossa, korkein Lahdessa. |
| Yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2009 on Lahdessa 0,80. Kuopiossa ja Jyväskylässä yleinen kiinteistöveroprosentti on vertailukaupunkien korkein (1,00), Espoossa alhaisin (0,50). Jyväskylää lukuun ottamatta yleinen kiinteistövero pysyi edellisvuoden tasolla kaikissa vertailukaupungeissa. |
|
PÄIJÄT-HÄME
Vuonna 2009 Päijät-Hämeen kuntien tuloveroprosentti nousee edellisvuodesta Artjärvellä (+0,50%), Heinolassa (+1,00), Hollolassa (+0,50), Kärkölässä (+0,75) ja Padasjoella (+0,50). Muissa kunnissa tuloveroprosentti pysyy edellisvuoden tasolla. Päijät-Hämeen kunnista alhaisin tuloveroprosentti on Hämeenkoskella (18,75) ja korkein Hartolassa (20,50). |
| Vuonna 2009 yleinen kiinteistöveroprosentti on Päijät-Hämeen kunnista korkein Heinolassa, Kärkölässä ja Nastolassa (1,00) ja alhaisin Artjärvellä, Hämeenkoskella ja Padasjoella (0,60). Kiinteistöveroprosentti nousee edellisvuodesta Asikkalassa (0,05%), Heinolassa (0,24) ja Padasjoella (0,10). Muissa kunnissa se pysyy edellisvuoden tasolla. |
|
LAHTI
Vuonna 2007 Lahden ohella velkaantunein suuri kaupunki oli Vantaa, vähiten velkaantuneita olivat Oulu ja Espoo.
Aikaisemmin hyvänä pidetty kuntien taloutta kuvaava lainakanta/asukas on muuttunut monivivahteisemmaksi kaupunkien erinäisten sisäisten järjestelyjen vuoksi, joten kaupunkien vertailtavuus tämän indikaattorin avulla on vaikeutunut. |
| PÄIJÄT-HÄME
Vähiten velkaa asukasta kohti vuonna 2008 oli Lahdessa ja eniten Padasjoella. Velan määrä asukasta kohden väheni edellisvuodesta Artjärvellä, Lahdessa ja Nastolassa, muissa kunnissa velka lisääntyi. Lahden kohdalla lainakanta on esitetty ilman tytäryhteisöille myönnettyjä lainoja. |
 |
| Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.
Vuoden 2007 tilinpäätösten mukaan suurten kaupunkien talous näyttäisi olleen melko hyvin tasapainossa. Suurimmissa vaikeuksissa olivat Pori ja Kuopio. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että liiketoiminnan organisointi vaikuttaa tähänkin tunnuslukuun. |
|
PÄIJÄT-HÄME
Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.
Vuosittaiset muutokset vaihtelevat kunnittain suuresti, kun tarkastellaan vuosikate prosentteina poistoista -suhdelukua. Vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan suhdeluku oli 100 tai sen yli Hämeenkoskella, Lahdessa, Nastolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Heinolassa ja Padasjoella suhdeluku sen sijaan vajosi miinuksen puolelle.
|
| |
