Liikenne Amfi.gif (2642 bytes)

28.09.2006



Tieliikennemäärät
Tiehallinnon Hämeen piirin ylläpitämistä mittauspisteisteitä alla tarkastellaan tarkemmin pisteitä 424 Hollola, 461 Vierumäki ja 628 Murhamäki. Myös muiden pisteiden liikennemääriä seurataan, mutta niiden määriä ei julkaista tässä yhteydessä. Näiden pisteiden liikennemäärät ovat noin puolet yllälueteltujen mittauspisteiden liikennemääristä.
Tieliikenteen kokonaismäärä valtatie 4:n mittauspisteellä Lahden ja Helsingin välillä on kasvanut kaikkina tarkasteltavina vuosina lukuun ottamatta kuluvaa vuotta. Vuoden 2006 toisella neljänneksellä tieliikennemäärät lisääntyivät 5 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2006 toisella neljänneksellä tieliikenteen määrä valtatie 4:n mittauspisteessä Vierumäellä on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna 17 prosenttia. Osin tämä saattaa johtua siitä, että tieremontissa 1-ajorataisesta 2-kaistaisesta tie muuttui 2-ajorataiseksi 4-kaistaiseksi tieksi.

Valtatie 4:llä Murhamäessä tieliikenteen määrä lisääntyi vuoden 2006 toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tieliikennemäärä nousi 9 prosenttia vuoden 2005 vastaavasta ajankohdasta.
Pendelöinti
LAHTI

Työpaikkaliikenne eli pendelöinti Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä on voitollista pääkaupunkiseudulle. Kaikkiaan 1 115 henkilöä enemmän kävi pääkaupunkiseudulla töissä vuonna 2002 kuin sieltä Lahdessa. Vuonna  vastaava luku oli 1 102 henkilöä. Lahtelaisia pääkaupunkiseudulla työllisti eniten kaupan ala ja yhteiskunnalliset palvelut ja pääkaupunkilaiset toimivat useimmiten Lahdessa yhteiskunnallisen palvelujen piirissä.  Yhteiskunnallisista palveluista erityisesti koulutus työllisti pääkaupunkiseudulta Lahdessa työssä käyviä.

LAHDEN KAUPUNKISEUTU

Pendelöinti Lahden kaupunkiseudun ja pääkaupunkiseudun välillä lisääntyi vuonna 2002 edellisestä vuodesta. Lahden kaupunkiseudulta kävi 1 926 ihmistä enemmän töissä pääkaupunkiseudulla kuin sieltä Lahden kaupunkiseudulla, kun luku vuonna 2001 oli 1 874. Kaiken kaikkiaan Lahden kaupunkiseudun työllisistä 4,3 prosenttia kävi pääkaupunkiseudulla töissä. Suhteellisesti eniten alueella asuvista työllisistä pääkaupunkiseudulla töissä kävi orimattilalaisia, jonka työllisistä 5,4 prosenttia  kävi pääkaupunkiseudulla töissä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista eniten työmatkoja tehtiin Helsinkiin.

Alla olevissa kaavioissa esitetään, missä kunnissa Lahden seutukunnassa asuvat käyvät töissä ja mistä Lahden kaupunkiseudun kunnissa käydään töissä omassa seutukunnassaan.

Lahden kaupunkiseudulla Lahti tarjoaa eniten työpaikkoja, mikä selittää muissa kaupunkiseudun kunnissa asuvien työssäkäynnin Lahdessa. Erityisen selkeästi tämä tulee esille Hollolan kohdalla. Hollolalaisista suurempi osa on löytänyt työpaikan Lahdesta kuin Hollolasta. Hollolalaisia työllistää erityisesti yhteiskunnalliset palvelut sekä teollisuus ja kaupan ala.

HEINOLAN SEUTUKUNTA
Heinolan seutukunnan kuntien välinen työssäkäynti on esitetty alla olevassa kartassa. Kyseessä eivät ole kovin suuret työssäkäyntivirrat. Hartolassa työssäkäyvistä vajaat neljä prosenttia tulee Heinolasta ja runsaat neljä prosenttia Sysmästä. Sysmässä työssäkäyvistä Hartolasta tulee 3,6 prosenttia ja Heinolasta vajaa prosentti. Heinolassa työssäkäyvistä Hartolasta ja Sysmästä tulevien osuus on alle prosentin.  
Tavaraliikennemäärä
Päijät-Hämeestä vietiin maanteitse enemmän tavaraa kuin tänne tuotiin, joten saldo on positiivinen. Myös Kanta-Hämeen ja Etelä-Savon tavarankuljetussaldo on positiivinen. Kymenlaaksossa tavarankuljetustilasto on negatiivinen eli maakuntaan tuodaan enemmän tavaraa kuin sieltä viedään. Tilaston mittayksikkönä on paino, jolloin maakunnan tuotantorakenne vaikuttaa kuljetustilastoon. Erityisesti raskaan teollisuuden raaka-aineet sekä maa-aineskuljetukset vaikuttavat näihin tietoihin. 
Maakunnan sisäisiä kuljetuksia on tarkasteltavista maakunnista eniten Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa sisäisiä kuljetuksia on vähiten. Tämä voi olla merkki siitä, että tuotanto tyydyttää kulutusta maakunnan sisällä sekä kysynnän keskittymistä, jolloin tavarakuljetuksia maakunnan sisällä on vähemmän kuin usean keskuksen maakunnissa.
Palaute paivi.pulkkinen@ltk.hut.fi