|
| |
| Liikenne
|

28.09.2006 |
| Tieliikennemäärät |
 |
Tiehallinnon Hämeen
piirin ylläpitämistä mittauspisteisteitä alla tarkastellaan
tarkemmin pisteitä 424 Hollola, 461 Vierumäki ja 628 Murhamäki.
Myös muiden pisteiden liikennemääriä seurataan, mutta niiden
määriä ei julkaista tässä yhteydessä. Näiden pisteiden
liikennemäärät ovat noin puolet yllälueteltujen mittauspisteiden
liikennemääristä. |
|
| Tieliikenteen kokonaismäärä valtatie 4:n
mittauspisteellä Lahden ja Helsingin välillä on kasvanut kaikkina tarkasteltavina
vuosina lukuun ottamatta kuluvaa vuotta. Vuoden 2006
toisella neljänneksellä tieliikennemäärät
lisääntyivät 5 prosenttia edellisvuodesta.
|
|
Vuoden 2006
toisella neljänneksellä tieliikenteen määrä valtatie 4:n mittauspisteessä Vierumäellä on
lisääntynyt edellisvuoteen
verrattuna 17 prosenttia. Osin tämä
saattaa johtua siitä, että tieremontissa 1-ajorataisesta 2-kaistaisesta tie
muuttui 2-ajorataiseksi 4-kaistaiseksi tieksi. |
 |
| Valtatie 4:llä Murhamäessä
tieliikenteen määrä lisääntyi vuoden 2006
toisella neljänneksellä
edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tieliikennemäärä
nousi 9 prosenttia vuoden 2005
vastaavasta ajankohdasta.
|
 |
| LAHTI Työpaikkaliikenne
eli pendelöinti Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä on voitollista
pääkaupunkiseudulle. Kaikkiaan 1 115 henkilöä enemmän kävi pääkaupunkiseudulla
töissä vuonna 2002 kuin sieltä Lahdessa. Vuonna vastaava luku oli 1
102 henkilöä. Lahtelaisia pääkaupunkiseudulla työllisti eniten
kaupan ala ja yhteiskunnalliset palvelut ja
pääkaupunkilaiset toimivat useimmiten Lahdessa yhteiskunnallisen
palvelujen piirissä. Yhteiskunnallisista palveluista erityisesti koulutus työllisti
pääkaupunkiseudulta Lahdessa työssä käyviä.
|
| LAHDEN KAUPUNKISEUTU Pendelöinti Lahden kaupunkiseudun ja pääkaupunkiseudun välillä
lisääntyi vuonna 2002 edellisestä vuodesta. Lahden kaupunkiseudulta kävi
1 926 ihmistä
enemmän töissä pääkaupunkiseudulla kuin sieltä Lahden kaupunkiseudulla,
kun luku vuonna 2001 oli 1 874. Kaiken
kaikkiaan Lahden kaupunkiseudun työllisistä 4,3 prosenttia kävi pääkaupunkiseudulla
töissä. Suhteellisesti eniten alueella asuvista työllisistä
pääkaupunkiseudulla töissä kävi orimattilalaisia, jonka
työllisistä 5,4 prosenttia kävi pääkaupunkiseudulla töissä. Pääkaupunkiseudun
kaupungeista eniten työmatkoja tehtiin Helsinkiin. |
| Alla olevissa kaavioissa
esitetään, missä
kunnissa Lahden seutukunnassa asuvat käyvät töissä ja mistä Lahden kaupunkiseudun
kunnissa käydään töissä omassa seutukunnassaan. Lahden
kaupunkiseudulla Lahti tarjoaa eniten työpaikkoja, mikä selittää muissa kaupunkiseudun
kunnissa asuvien työssäkäynnin Lahdessa. Erityisen selkeästi tämä tulee esille
Hollolan kohdalla. Hollolalaisista suurempi osa on löytänyt työpaikan
Lahdesta kuin Hollolasta. Hollolalaisia työllistää erityisesti
yhteiskunnalliset palvelut sekä teollisuus ja kaupan ala. |
| Heinolan seutukunnan kuntien
välinen työssäkäynti on esitetty alla olevassa kartassa.
Kyseessä eivät ole kovin suuret työssäkäyntivirrat. Hartolassa
työssäkäyvistä vajaat neljä prosenttia tulee
Heinolasta ja runsaat neljä prosenttia Sysmästä.
Sysmässä työssäkäyvistä Hartolasta tulee 3,6
prosenttia ja Heinolasta vajaa
prosentti. Heinolassa työssäkäyvistä Hartolasta ja Sysmästä
tulevien osuus on alle prosentin. |
| Päijät-Hämeestä vietiin maanteitse
enemmän tavaraa kuin tänne tuotiin, joten saldo on positiivinen. Myös Kanta-Hämeen ja
Etelä-Savon tavarankuljetussaldo on positiivinen. Kymenlaaksossa tavarankuljetustilasto
on negatiivinen eli maakuntaan tuodaan enemmän tavaraa kuin sieltä viedään. Tilaston
mittayksikkönä on paino, jolloin maakunnan tuotantorakenne vaikuttaa kuljetustilastoon.
Erityisesti raskaan teollisuuden raaka-aineet sekä maa-aineskuljetukset
vaikuttavat näihin tietoihin. |
| Maakunnan sisäisiä kuljetuksia on
tarkasteltavista maakunnista eniten Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä ja
Etelä-Savossa sisäisiä kuljetuksia on vähiten. Tämä voi olla merkki siitä, että tuotanto tyydyttää kulutusta maakunnan
sisällä sekä kysynnän keskittymistä, jolloin tavarakuljetuksia
maakunnan sisällä on vähemmän kuin usean keskuksen maakunnissa. |
|