Kunnallistalous

Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004. Menokasvu velaksi. Heikki Helinin tekemä yhteenveto suurten kaupunkien talousarviosta vuodelle 2005.

Lahden kaupungin tilinpäätös löytyy osoitteesta www.lahti.fi kohdasta Talous ja edelleen Tilinpäätös.

 Amfi.gif (2642 bytes)

11.04.2005

Asikkala.gif (4205 bytes)
ASIKKALA

Hollola.gif (2435 bytes)
HOLLOLA

Lahti.gif (1943 bytes)
LAHTI

Nastola.gif (4070 bytes)
NASTOLA

Orimattila.gif (2479 bytes)
ORIMATTILA

Yllä olevat kunnat ja kaupungit osallistuvat Päijätpuntarin rahoitukseen
Veroprosentti
LAHTI

Lahden tuloveroprosentti vuonna 20045on 19,0 prosenttia ja nousee vuodesta 2004 0,75 prosenttia. Saman verran nostavat tuloveroprosenttiaan Vantaa ja Kuopio. Muissa tarkasteltavissa kaupungeissa tuloveroprosentti pysyy samana kuin vuonna 2004. Matalin tuloveroprosentti on suurista kaupungeista Helsingissä ja Espoossa. Tarkasteltavien kaupunkien korkein tuloveroprosentti on Lahdessa.

Yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2005 on Lahdessa 0,80. Jyväskylässä yleinen kiinteistövero on korkein (0,98 %) ja Oulussa matalin (0,61 %). 
LAHDEN KAUPUNKISEUTU

Lahden kaupunkiseudulla tuloveroprosentit nousivat vuodesta 2004 kaikissa kunnissa. Asikkalassa, Hollolassa ja Nastolassa tuloveroprosenttia nostetaan 0,5 prosenttia. Lahdessa nousua on 0,8 prosenttia. Orimattilassa tuloveroprosenttia nostetaan 0,3 prosenttia. Matalin tuloveroprosentti Asikkalassa (18,5 %)  ja muissa kaupunkiseudun kunnissa tuloveroprosentti on 19.
Yleinen kiinteistöveroprosentti pysyy kaikissa kaupunkiseudun kunnissa samalla tasolla kuin vuonna 2004. Asikkalassa yleinen kiinteistöveroprosentti on matalin (0,50 %) ja korkein Nastolassa (0,85 %).
HEINOLAN SEUTUKUNTA

Tuloveroprosentti nousee Heinolan seutukunnassa Hartolassa ja Heinolassa, molemmissa 0,25 prosenttia. Sysmässä tuloveroprosentti pysyy ennallaan. Seutukunnassa tuloveroprosentti on alhaisin Sysmässä (18,00) ja Heinolassa ja Hartolassa tuloveroprosentti on 19,0. 
Samoin kuin kaupunkiseudulla, ei myöskään yleisessä Heinolan seutukunnan kiinteistöveroissa tapahtunut muutoksia edellisvuodesta. Kaikissa Heinolan seutukunnan kunnissa yleinen kiinteistövero on vuonna 2005 0,75 prosenttia.
PÄIJÄT-HÄME

Päijät-Hämeen kunnista vuonna 2005 tuloveroprosenttiaan eivät nosta Hämeenkoski, Padasjoki ja Sysmä. Muissa kunnissa tuloveroprosentti nousee. Eniten nousee Lahden tuloveroprosentti, + 0,75 %. Asikkalassa, Hollolassa ja Nastolassa nousua on 0,50 %. Artjärvellä, Hartolassa ja Heinolassa tuloveroprosentti nousee 0,25 %.  Matalin tuloveroprosentti Päijät-Hämeen kunnista on Padasjoella ja Sysmässä (18,0 %). Korkein tuloveroprosentti on 19,0 % Päijät-Hämeen kunnissa.
Korkein yleinen kiinteistöveroprosentti on Päijät-Hämeen kunnista Kärkölässä  (1,00). Kärkölän lisäksi Heinola nostaa yleistä kiinteistöveroprosenttiaan 0,01 prosenttia. Muissa kunnissa kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Matalimmat yleiset kiinteistöveroprosentit ovat Artjärvellä, Asikkalassa ja Padasjoella (0,50).
LAHTI

Lahden kaupungin lainakanta asukasta kohden vuonna 2004 on tilinpäätöksen mukaan 2284 euroa. Ilman tytäryhtiöille myönnettyjä lainoja lainakanta asukasta kohden on 755 euroa. Lahden ohella velkaantuneimpia kaupunkeja ovat Mikkeli ja Vantaa, vähiten velkaantunut puolestaan Vantaa.

Aikaisemmin hyvänä pidetty kuntien taloutta kuvaava lainakanta/asukas on muuttunut monivivahteisemmaksi kaupunkien erinäisten sisäisten järjestelyjen vuoksi, joten kaupunkien vertailtavuus tämän indikaattorin avulla on vaikeutunut. 

Suurten kaupunkien tilinpäätöksistä saa lisätietoja Heikki Helinin julkaisusta Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004. Menokasvu velaksi.
PÄIJÄT-HÄME

Vähiten velkaa asukasta kohti on Artjärvellä ja Sysmällä, eniten Padasjoella. Lähes kaikissa kunnissa velan määrä asukasta kohden kasvoi edellisestä vuodesta. Lahden kohdalla on huomioitava, että lainakanta ilman konserniyhtiöiden lainoja on 755 €/asukas.

Lainamäärää arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, millaisen lainamäärän kunta kykenee tulorahoituksellaan hoitamaan. Vuonna 2004 verotulot kasvoivat melko niukasti useimmissa Päijät-Hämeen kunnissa vuoteen 2003 verrattuna. Ainoastaan Heinolassa ja Kärkölässä verotulot laskivat hieman. 
Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, voidaan sanoa, että kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on. 

Vuoden 2004 tilinpäätösten mukaan suurten kaupunkien talous näyttäisi olevan tasapainossa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Porissa, Vaasassa ja Mikkelissä. Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Vantaalla oltaisiin suurissa vaikeuksissa. Lahden vuosikateprosentti poistoista on 79 prosenttia. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että liiketoiminnan organisointi vaikuttaa tähänkin tunnuslukuun.

Lisätietoja suurten kaupunkien tilinpäätöksistä Heikki Helin julkaisussa Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2004. Menokasvu velaksi.
Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, voidaan sanoa, että kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.

Vuoden 2004 tilinpäätöstietojen mukaan talous on jokseenkin tasapainossa Hollolassa ja Sysmässä ja lähellä tasapainoa myös Padasjoella. Asikkalassa, Hartolassa ja Heinolassa ollaan käännytty miinuksen puolella ja Kärkölässä negatiivinen tilanne on syventynyt verrattuna vuoteen 2003. 

Vuosittaiset vaihtelut vuosikatteen osuudesta poistoista ovat vaihdelleet voimakkaasti vuodesta toiseen. 
Palaute paivi.pulkkinen@ltk.hut.fi