Kunnalliselämä

Alueellinen hyvinvointibarometri 2005 -tutkimuksen tuloksia: päijäthämäläisten arvioita kunnallisista palveluista ja kunnan johtamisesta

02.05.2006

Artjärvi

Hartola

Heinola

Hämeenkoski

Kärkölä

Padasjoki

Sysmä

Yllä olevat kunnat ja kaupungit osallistuvat Päijätpuntarin rahoitukseen

Aluebarometri

Aluebarometri perustuu kuntien virka- ja luottamushenkilöille tehtyyn kyselyyn, jonka saldoluvut muodostuvat "suurempi" ja "pienempi" -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Saldolukujen vaihteluväli on -100 ja +100.

Syksyllä 2005 odotukset tulevasta kehityksestä nousivat sekä Päijät-Hämeen että Kanta-Hämeen kunnissa verrattuna viime kevään odotuksiin. Päijät-Hämeessä odotukset parantuvasta kehityksestä nousivat korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Viimeksi odotukset kehityksen parantumisesta ovat olleet tätä korkeammalla 90-luvun puolivälissä. Keskusaluekunnissa saldoluku oli tuntuvasti korkeampi (80) kuin muissa kunnissa (45). Myös Kanta-Hämeessä odotukset parantuvasta kehityksestä nousivat viime keväästä, mutta eivät yltäneet vuoden 2004 tasolle. Kanta-Hämeen muissa kuin keskusaluekunnissa arviot tulevasta kehityksestä olivat positiivisemmat kuin keskuskunnissa (saldoluvut 60 vs. 18).

Koko maassa odotukset kuntien kehityksestä pysyivät lähes ennallaan viime kevääseen nähden. Molempien Hämeen TE-keskuksen maakuntien odotusten saldoluku oli koko maata korkeampi. Vertailumaakunnista odotukset kuntien tulevasta kehityksestä olivat korkeimmat Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa odotukset laskivat keväästä ja ne olivat huomattavasti koko maan keskiarvoa alhaisemmat.

Päijät-Hämeessä odotukset seutukunnallista yhteistyötä kohtaan ovat olleet korkealla koko 2000-luvun ajan, mutta syksyllä 2005 ne laskivat aikaisemmista vuosista. Myös maakunnalliseen yhteistyön lisääntymiseen uskotaan vahvasti. Keskusaluekunnissa usko seutukunnalliseen yhteistyöhön on vahvaa, mutta muissa kuin keskusaluekunnissa se laski tuntuvasti keväästä. Maakunnalliseen yhteistyöhön uskotaan vahvasti sekä keskusaluekunnissa että muissa kunnissa. Yhteistyöodotukset elinkeinoelämän kanssa ovat laskeneet ja odotukset yhteistyöstä kansainvälisesti ja valtionhallinnon kanssa ovat alhaiset, varsinkin keskusaluekunnissa.

Kuntien odotukset investointien määrästä tulevana vuonna nousivat viime keväästä maataloutta lukuun ottamatta muilla aloilla. Kaupan ja palvelujen alan investointiodotukset ovat kääntyneet negatiivisesta positiiviseksi. Teollisuuteen kohdistuvat investointiodotukset ovat nousseet sekä keskusalue- että muissa kunnissa. Asuntorakentamiseen kohdistuvat odotukset ovat korkeimmalla tasolla ja ne ovat nousseet huomattavasti keskusaluekunnissa kun taas muissa kunnissa odotukset ovat hieman laskeneet.

Vaalien äänestysprosentit

24.10.2004 pidetyissä kunnallisvaaleissa vilkkaimmin äänestivät hämeenkoskelaiset ja padasjokelaiset. Näiden kuntien äänestysprosentti oli 65 prosenttia. Kunnittaiset äänestysprosentit laskivat Asikkalassa ja Hartolassa, muissa Päijät-Hämeen kunnissa äänestysprosentit nousivat edellisistä kunnallisvaaleista. Alhaisin äänestysvilkkaus oli Lahdessa, jossa se oli 52,9. Edellisistä kunnallisvaaleista tämä prosenttiosuus nousi kuitenkin 3,5 prosenttiyksikköä. Eniten äänestysvilkkaus nousi edellisistä kunnallisvaaleista Hollolassa, jossa se nousi 5 prosenttiyksikköä. Koko maassa äänestysprosentti oli 58,6.

Lahdessa, Heinolassa ja Orimattilassa sosiaalidemokraattisella puolueella on suurin valtuustoryhmä. Kokoomus on suurin ryhmä Hollolassa, Nastolassa, Hämeenkoskella ja Padasjoella. Keskusta hallitsee Artjärvellä, Asikkalassa, Kärkölässä, Sysmässä ja Hartolassa.

Lasten päivähoito

Lahdessa lasten päivähoidon nettokustannukset muodostavat 32,2 prosenttia koko sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista ollen 335 euroa asukasta kohden. Koko maassa päivähoidon osuus sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista on 30,8 prosenttia (323 euroa/asukas). Porissa kustannukset ovat alhaisimmat.

PÄIJÄT-HÄME

Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, jossa myös näiden menojen osuus kaikista sosiaali- ja terveystoimen menoista on suurin (34,5 prosenttia). Artjärvellä lasten päivähoidon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat. Erot johtuvat osittain väestörakenteesta, mutta myös siitä, minkä hallintokunnan alaisuuteen tiettyjä menoerä kunnan kirjanpidossa sijoitetaan. Esimerkiksi esiopetus voi olla joko sosiaali- tai koulutoimen alaisuudessa.

Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, jossa näiden menojen osuus myös kaikista sosiaali- ja terveystoimen menoista on suurin (19,9 prosenttia). Artjärvellä lasten päivähoidon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat. Erot johtuvat osittain väestörakenteesta, mutta myös siitä, minkä hallintokunnan alaisuuteen tiettyjä menoerä kunnan kirjanpidossa sijoitetaan. Esimerkiksi esiopetus voi olla joko sosiaali- tai koulutoimen alaisuudessa.

Alueellinen hyvinvointibarometri 2005 -tutkimuksen tuloksia: tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin ja kunnan johtamiseen

Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin ja kunnan toimintaan

Syksyllä 2005 tehdyn alueellisen hyvinvointibarometri -tutkimuksen perusteella Päijät-Hämeen kunnissa keskimäärin ollaan tyytyväisimpiä liikunta-, kulttuuri- ja koulutuspalveluihin sekä lasten päivähoitoon. Tyytymättömimpiä ollaan kuntalaisten mahdollisuuteen vaikuttaa kunnan asioihin sekä kunnan johtamiseen yleensä. Vastaajien antamat arvosanat vaihtelevat kuitenkin kunnittain, joten koko Päijät-Hämeen keskiarvot muodostavat eräänlaisen yleiskuvan vastauksista.

Tuloksista tarkemmin: Alueellinen hyvinvointibarometri 2005.

Tyytyväisyys kunnan johtamiseen ja kunnallisiin palveluihin

Myös tyytyväisyys kunnan johtamiseen ja muihin kuin edellä esitettyihin kunnallisiin palveluihin vaihtelee kunnittain. Koko Päijät-Hämeen kouluarvosanojen keskiarvoja tarkasteltaessa heikoimpia arvosanoja annettiin erityisesti kunnan johtaville viranhaltijoille sekä kunnanvaltuustolle ja muille luottamushenkilöille. Palveluista paras arvosana annettiin pelastuslaitokselle. Myös poliisi ja seurakunta saavat varsin hyvän arvosanan.

Palaute paivi.pulkkinen@ltk.hut.fi